-
Millainen on sinun diabetestarinasi?
Maailman diabetespäivää vietetään vuosittain 14. marraskuuta. Tämän vuoden teeman ”Kun vuosia kertyy” äärellä pysähdytään kuuntelemaan erilaisia tarinoita diabeteksesta, elämästä ja ajan kulusta. Vaikka diabetes koetaan ehkä ensisijaisesti kehossa, syntyvät sen saamat merkitykset ihmisen mielessä. Diabetes nivoutuu osaksi elämäntarinaa, jossa sairauden luonne käy vuoropuhelua sitä sairastavan kanssa. Näiden välinen suhde rakentuu erilaisten ikä- ja elämänvaiheiden, tapahtumien ja esimerkiksi persoonallisuuden kautta jokaisella omanlaisekseen. Diabetekseen liittyvän suhteen tutkiminen on tärkeätä, sillä se on perusta, jonka varaan omahoitoa rakennetaan. Suhteen diabetekseen voi nähdä joukkona erilaisia tarinoita, joiden kautta jokainen kokee sairautensa omalla tavallaan. Työssäni psykologina kohtaan päivittäin diabeetikoita ja pääsen kuulemaan hyvin monenlaisia sykähdyttäviä ja ainutlaatuisia tarinoita diabeteksesta ja elämästä sen kanssa. Tarinat myös…
-
Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi terveydenhuollossa
Tärkein vuorovaikutustaito on tahto yrittää ymmärtää itseä ja toista Vietämme huomenna maailman mielenterveyspäivää, jonka teemana on tänä vuonna ”Vihreää valoa kuuntelemiselle”. Ihmissuhdetyötä tekevälle tämän vuoden teema osuu erityisen lähelle sydäntä. Toisen ihmisen kuuleminen on fysiologiaa ja kuunteleminen käyttäytymistä, jolla tuota kuulemista ilmaistaan. Kuunteleminen näkyy läsnäolossa, katsekontaktissa ja asennoissa. Se kuuluu kysymyksissä ja heläjää dialogissa. Mutta milloin kuulemisesta ja kuuntelemisesta syntyy kuulluksi tuleminen? Terveydenhuollossa työskentelee lukuisa määrä eri erikoisalojen asiantuntijoita, jotka edustavat alansa ammatillista ja tieteellistä tietoa. Tuota tietoa ei aina ole helppoa tuoda potilaiden kohtaamisiin. Erityisen haasteellista se on silloin, kun tieto ei ole sopusoinnussa potilaan tiedon kanssa. Jokaisen ammattilaisen tulee kuitenkin pyrkiä luomaan omalta osaltaan kohtaaminen, jossa asiantuntijuuden tila…
-
Kohti pelkoa ja sen yli – Altistamisesta apua hypopelkoihin
Puun ja kuoren välissä -juttusarja hypopelosta #osa 5 Kuten juttusarjan aiemmissa osissa olemme havainneet, ei itse hypoglykemian pelkääminen välttämättä ole sellaisenaan ongelmallista ja se voi olla jopa aivan normaalia. Ongelmaksi tuleekin monesti itse pelon sijaan pikemmin suhteemme tuohon tunteeseen ja sen aikaansaama toiminta. Välttäminen ja tunteen nopeasti sammuttavien keinojen koukkuun jääminen voikin hankaloittaa elämää ja omahoitoa. Hypoglykemiapeloista kärsivällä tällainen nopea keino voi olla esimerkiksi hypoevään nauttiminen silloin kun pelko viriää, riippumatta siitä, mitä tasoa verensokerit ovat. Me ihmiset tarvitsemme nopeitakin konsteja tunteidemme kanssa toimimiseen. Sinun ei siis tarvitse soimata itseäsi siitä, jos nostatat verensokereitasi vaikkapa hypopelon ajamana. Meistä jokainen toimii parhaansa mukaan niissä olosuhteissa, missä on ja niillä edellytyksillä, mitkä…
-
Hypopelossa on kyse muustakin kuin itse hypoglykemian pelkäämisestä
Puun ja kuoren välissä -juttusarja hypopelosta #osa 4 Sanotaan, että tunne on tarpeen viestintuoja. Jokaisella tunteella, sen miellyttävyyteen tai epämiellyttävyyteen katsomatta, on meille jotakin kerrottavaa. Myös hypoglykemiaan liittyvällä pelolla voi olla tärkeä viesti tuotavanaan. Vaikeita tunteita on kuitenkin vaikeata kuunnella ja syystäkin. Tarve välttää niitä voi toisinaan ylittää tarpeen katsoa niitä kohti. Valitettava seuraus tosin usein on se, että vältellessään tunteitaan, tulee torjuneeksi myös tarpeitaan. Siinä missä hypoglykemiaan liittyvät pelot voivat uhata psyykkistä tasapainoa ja syödä arjen voimavaroja, voi pelon kohtaaminen, tutkiminen ja käsitteleminen olla myös avain hyvinvointiin, kasvavaan itsetuntemukseen ja elämän koettuun merkityksellisyyteen. Tämä ei kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla. Hypopelkoa on helppoa pitää nimensä mukaisesti hypoglykemian pelkona, sillä…
-
Kun hypopelko valtaa mielen, säädellään insuliinilla verensokereiden lisäksi myös tunteita
Puun ja kuoren välissä -juttusarja hypopeloista # osa 3 Hypoglykemiapelossa tunne-elämä ja verensokerit kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka johtaa usein omahoidossa ongelmalliseen noidankehään. Tällöin diabetekseen liittyvän päätöksenteon puikoissa on hoitosuunnitelman ja loogisen ajattelun rinnalla tunteet, joiden värittämä tulkinta tilanteesta saattaa olla ristiriidassa verensokerimittarin lukemien kanssa. Yleisesti ottaen ei toki ole huono asia, että tunteet ovat mukana päätöksenteossa. Tunteet ovat arvokas ja tärkeä voimavara ja voivat ohjata elämässä myös hyvien ja oikeiden ratkaisujen äärelle. Tunteet voivat kuitenkin myös viedä voimavaroja ja johtaa päätöksenteossa harhaan. Haitallisessa hypoglykemiapelossa pelon tunnetta seuraa tarve välttää kaikkea, mikä liittyy hypoihin ja siihen kytkeytyvään pelkoon ja tilanne voi olla voimauttavan sijaan kuluttava. Pelko on osa elämää ja kyky tuntea…
-
Hypopelon merkit ja haitallisen hypopelon tunnistaminen
Puun ja kuoren välissä -juttusarja hypopeloista # osa 2 Hypopelko voi ilmetä hyvin monin tavoin eri elämän osa-alueilla ja se voi olla lievää jännittämistä tai jopa arkea rajoittavaa paniikkia. Tavallinen merkki pelon ilmenemisestä on välttämiskäyttäytyminen, joka tarkoittaa pelkoa aiheuttavien asioiden välttämistä. Hypopelkoisella se voi tarkoittaa esimerkiksi sellaisten tekojen, paikkojen ja asioiden välttämistä, joihin hän liittää kohonneen riskin mennä hypoille. Monilla hypoglykemiaa pelkäävillä välttämiskäyttäytyminen liittyy itse hypoglykemian välttämisen lisäksi myös hypoglykemian mahdollisuuteen liittyvän pelon tunteen välttämiseen. Voimakkaasta hypopelosta kärsivät välttelevätkin hypoglykemian lisäksi myös tilanteita, joissa pelkäävät (tai olettavat pelkäävänsä) hypoglykemiaa. Hypoglykemian välttämiseen liittyvä toiminta sekä pelon tunteen välttämiseen liittyvä toiminta kytkeytyvätkin hypopeloista kärsivän käyttäytymisessä toisiinsa. Ongelmallisinta tässä tilanteessa lieneekin se, että…
-
PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ -juttusarja hypopeloista alkaa!
Osa 1 Hypoglykemia on kutsumaton vieras, joka voi myös pelottaa “On huono olo, kylmä hiki nousee pintaan ja silmissä sumenee. Tärisevät kädet hakeutuvat verensokerimittarille. Pian samoihin täriseviin käsiin etsiytyy laukun pohjalta mehupurkki. Juomisen myötä olo lähtee vähitellen kohenemaan, maisema kirkastuu ja tutiseva olo alkaa väistyä. Tilalle hiipii pohjattomalta tuntuva nälkä. Tuntuu, kuin voisi syödä koko jääkaapin tyhjäksi.” Hypoglykemia, tuttavallisemmin ‘hypo’, eli alhainen verensokeri, on monen tyypin 1 diabeetikon tuntema vieras. Kyseessä on vieras, joka saattaa toisinaan tulla kylään silloin, kun sitä vähiten haluaisi, vaivihkaa tai kertarytinällä ovenkarmit mukanaan. Vieras, joka saattaa vaatia istahtamaan alas juuri silloin, kun itsellä olisi tähdellisempää tekemistä. Vieras, joka edellyttää kestitsemistä, varastaa huomion ja jonka huomiotta…
-
KORONAPELKO
Vara ei venettä kaada – vai kaataako? Miten koronapelkoon tulisi suhtautua? Ja miten sen kanssa pärjää? Kuolee, ei kuole, kuolee, ei kuole… Todennäköisyyyksiä katsottaessa päivänkakkara, jota koronaksikin voi kutsua, arpoo todennäköisesti ihmiskunnalle suotuisan lopputuloksen: suurin osa parantuu ja rokote valmistuu. Todennäköisyys on psykologisesti ikävä ilmiö, sillä se jättää mieleen tyhjän tilan – mahdollisuuden, että arpaonni ei suosikaan. Yksi tähän tyhjään tilaan hakeutuvista psykologisista ilmiöistä on pelko. Se näkyy tällä hetkellä ympärillämme monin eri tavoin. Iltalehti kirjoittaa siitä, miten Italiassa on ihmisjoukolla ryöstetty kauppa ja markettien käsidesi- ja tonnikalapurkkihyllyt ammottavat tyhjyyttään. Nähtävillä on yhtä lailla myös pelon kieltäminen, mikä näkyy vähättelynä sekä julistuksina siitä, miten itsellä on edelleen oikeus, valta ja…
-
Diabetesrauhanjulistus
Jouluaattona julistetaan joulurauha, jonka tarkoituksena on muistuttaa joulurauhan alkamisesta ja sopuisasta sekä rauhallisesta joulun vietosta lähimmäisten kanssa. Rauha on vastakohta ristiriidoille ja vihanpidolle. Se on ymmärrystä, kunnioitusta ja vuoropuhelua. Olisitko halukas lähtemään tähän vuoropuheluun diabeteksesi kanssa? Olen tänä syksynä kirjoittanut siitä, miten merkityksellistä on se, millainen suhde diabeetikolla on omaan diabetekseensa (ja itseensä). Diabetekseen voi liittyä hyvin monenlaisia kokemuksia ja jokaisen kokemus sairaudestaan onkin omanlaisensa. Samalla, kun toisella elämä diabeteksen kanssa menee siinä sivussa ilman suurempia ongelmia, voi joku toinen käydä todellista tahtojen taistelua oman sairautensa kanssa. On aivan luonnollista, että oma suhde diabetekseen voi vaihdella ajan kuluessa ja kuvautua erilaisena eri ikäkausina, eri elämäntilanteissa ja eri päivinä. Kaikkiin suhteisiin…
-
Vaativa(n) diabetes – Mistä voimaa omahoitoon?
Diabeteksen omahoidon voisi väittää olevan melkoisen yksinkertaista. Mitä enemmän ihminen seuraa verensokereitaan ja mitä tarkemmin hän niitä säätää insuliinilla, sitä parempi hoitotulos on – ainakin kehon kannalta katsottuna. Kun yhtälöön lisätään vaihtelevat elämäntilanteet sekä yksilöllinen kokemus oman elämän tarkoituksesta, unelmista, toiveista ja psyykkisistä tarpeista, tuleekin hyvän omahoidon määrittelemisestä huomattavasti vaikeampaa. Kehon kannalta paras mahdollinen voikin olla mielelle liikaa. Tästä näkökulmasta katsottuna diabeteksen hoitoa ei turhaan luonnehdita vaativaksi. Jokaisen suhde diabetekseen ja sen vaativuuteen rakentuu omanlaisekseen. Kukin kokee eri asiat vaativaksi ja ratkaisee nämä vaatimukset omalla tavallaan. Se, mikä on yhdelle riittävän hyvää, on jollekin toiselle riittämätöntä ja kolmannelle liian vaativaa. Diabetes houkuttelee jatkuvasti lähtemään ankaruuden ja vaativuuden polulle, jolloin riittävän…
