Vaativa(n) diabetes – Mistä voimaa omahoitoon?

Diabeteksen omahoidon voisi väittää olevan melkoisen yksinkertaista. Mitä enemmän ihminen seuraa verensokereitaan ja mitä tarkemmin hän niitä säätää insuliinilla, sitä parempi hoitotulos on – ainakin kehon kannalta katsottuna. Kun yhtälöön lisätään vaihtelevat elämäntilanteet sekä yksilöllinen kokemus oman elämän tarkoituksesta, unelmista, toiveista ja psyykkisistä tarpeista, tuleekin hyvän omahoidon määrittelemisestä huomattavasti vaikeampaa. Kehon kannalta paras mahdollinen voikin olla mielelle liikaa. Tästä näkökulmasta katsottuna diabeteksen hoitoa ei turhaan luonnehdita vaativaksi. 

Jokaisen suhde diabetekseen ja sen vaativuuteen rakentuu omanlaisekseen. Kukin kokee eri asiat vaativaksi ja ratkaisee nämä vaatimukset omalla tavallaan. Se, mikä on yhdelle riittävän hyvää, on jollekin toiselle riittämätöntä ja kolmannelle liian vaativaa. Diabetes houkuttelee jatkuvasti lähtemään ankaruuden ja vaativuuden polulle, jolloin riittävän hyvän omahoidon rajat tulee ylitetyksi ja jaksaminen on vaarassa. Psyykkisen jaksamisen näkökulmasta onkin täysin mahdollista panostaa diabeteksen hoitoon liikaa, jolloin on vaarassa väsähtää omien ja diabeteksen asettamien vaatimusten alle. Omahoidossa jaksamisessa haastavin yhdistelmä lieneekin silloin, kun vaativa luonne kohtaa vaativan sairauden.

Elämä pitkäaikaissairauden kanssa onkin kuin maraton, jossa oma vauhti tulee sopeuttaa matkan pituuteen

Diabeteksen hoitamisessa tarkkuus ja huolellisuus ovat hyveitä, joita on tärkeätä tavoitella, mutta niiden liiallisella tavoittelulla voi myös polttaa kynttilän nopeasti loppuun, jolloin ajautuu tavoittelemaan tavoittamatonta. Hoitotasapainoa kun ei saa täydelliseksi, valmiista puhumattakaan. Aina voi tehdä paremmin, mitata enemmän, korjata insuliineilla tarkemmin ja saavuttaa entistä tasaisempi verensokerikäyrä. Siinä, missä lyhytkestoisissa olosuhteissa vaativuus voi luonteenpiirteenä olla myös vahvuus ja mahdollistaa monenlaisia saavutuksia elämässä, on se pitkäaikaissairauden kohdalla haaste, joka voi herkästi viedä omahoidosta voimat. Diabeteksen omahoidossa on tärkeätä olla koko ajan hereillä vaatimusten ja niiden kohtuullisuuden suhteen. Diabetes voi vaativuudessaan viedä pikkusormen jälkeen koko käden, mille saattaa havahtua vasta siinä vaiheessa, kun hoitoväsymys on jo päässyt pahasti päälle. Elämä pitkäaikaissairauden kanssa onkin kuin maraton, jossa oma vauhti tulee sopeuttaa matkan pituuteen. Pitkänmatkan juoksuun ei voi lähteä satasen vauhdilla, sillä silloin voimat loppuvat kesken, jo ennen ensimmäistä kaarretta.

Sairaus ja sen hoitaminen voivat siis stressata monin eri tavoin. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jolloin ihmiseen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset ylittävät hänen senhetkiset voimavaransa. Pitkäaikaissairaus yhdessä elämään liittyvien vaihtuvien tilanteiden myötä tuo vaihtelevia vaatimuksia ja stressitekijöitä elämään, minkä vuoksi on tärkeätä että matkan varrella on riittävästi kannustus- ja huoltojoukkoja sekä tankkauspisteitä. Säännöllinen omien voimavarojen seuraaminen ja jaksamisesta huolehtiminen onkin oleellisen tärkeätä. Se voi paitsi parantaa elämänlaatua, myös ennaltaehkäistä omahoidossa uuvahtamista. Voimavaroista huolehtiminen voi tarkoittaa käytännössä melkein mitä vain. Se voi olla hoitoon liittyvien tavoitteiden sopeuttamista vaativassa elämäntilanteessa tai se voi olla tavoitteiden säilyttämistä ennallaan ja muun elämän vaativuuden säätämistä hoidossa jaksamisen tukemiseksi.

“Omahoidossa jaksamisen lähtökohta onkin siinä, että järjestää arkeen hetkiä oman itsensä kuulostelemiseen.”

Ulkopuolisen on mahdotonta sanoa, mikä on toiselle parasta palautumisen ja voimaantumisen näkökulmasta, sillä edes toinen diabeetikko ei voi tietää, mitä juuri sinä ja juuri tänään tarvitsisit. Palautumisen keinot riippuvat siitä, mistä täytyy palautua. On tärkeätä tunnistaa, mikä senhetkisessä elämäntilanteessa kuormittaa ja mistä saa ammennettua voimaa ja jaksamista. Kun molempia on oikeassa suhteessa, pysyy pää pinnalla. Omahoidossa jaksamisen lähtökohta onkin siinä, että järjestää arkeen hetkiä oman itsensä kuulostelemiseen. Edellytykset omista palautumisen tarpeista huolehtimiselle syntyvät siinä hetkessä, kun omaa tilannetta säännöllisesti pysähtyy havainnoimaan. Miten minulla menee juuri nyt? Miten jaksan? Mikä minulta vie tällä hetkellä voimia? Mistä vastaavasti saan energiaa? Miten kehollani menee? Mitä se tarvitsisi? Unta? Liikettä? Hellyyttä? Entä mitä mielessä liikkuu? Millaisia ajatuksia, toiveita ja tunteita siellä on ja millaisista tarpeista ne voisivat kertoa?

______________________________________________________________________________

Pohdittavaksi

• Mitä elämääsi kuuluu tällä hetkellä? Miten diabeteksen kanssa sujuu?
• Mitkä asiat kuluttavat voimiasi tällä hetkellä? Mitä tarvitsisit juuri nyt?
• Mitkä asiat nykytilanteessasi antavat sinulle voimia?
• Onko kuormituksen ja palautumisen välinen suhde elämässäsi kohdillaan?
• Mistä nautit elämässä? Mikä tuo sinulle mielihyvää? Milloin olet elementissäsi?

______________________________________________________________________________

Kokeile näitä

1.Pienennä diabeteksen mielestä viemää tilaa

• Hyödynnä teknologiaa: Sensorit, pumput, puhelinapplikaatiot ja muistutukset voivat tehdä ainakin pienen osan omahoitoon liittyvästä työstä, muistamisesta ja seurannasta puolestasi. 
• Luo rutiineja: Rutiinit tukevat muistin toimintaa ja toiminnanohjausta. Kun jokin asia tapahtuu suunnilleen samanlaisena kerrasta toiseen, vähentää se automatisoituessaan asian mielestä viemää tilaa. 
• Rauhoita mieli kirjoittamalla: Pidä huolipäiväkirjaa tai tyhjennä mielesi tajunnanvirtaa paperille kirjoittamalla (aseta aikaraja!)
• Anna ajatusten virrata vapaasti: vapaasti kulkevat ajatukset ja tunteet ovat kuin meren aaltoja, virrassa lipuvia lehtiä tai taivaalta tippuvia lumihiutaleita. Ne viivähtävät oman aikansa tietoisuudessamme ja lipuvat sitten pois. Tunteen voimakkain aalto laantuu ja ajatus haihtuu kämmenelle sulavan lumihiutaleen tavoin. Taistellessamme ajatuksia ja tunteita vastaan tulemme rakentaneeksi padon niiden virtauksen tielle, jolloin mieli tukkeutuu.

2.Iske myötätunnolla vaativuutta vastaan

• Anna itsellesi lupa olla myös itsekäs: Saat pitää huolta itsestäsi, saat sanoa myös “ei”, sinulla on lupa asettaa myös itsesi etusijalle. Voidessasi hyvin, jaksat myös paremmin niissä tilanteissa ja suhteissa, joissa sinun täytyy jaksaa ajoittain olla myös epäitsekäs.
• Kirjoita itsellesi kirje pahan päivän varalle: Puhuttele itseäsi myötätuntoisesti, hyväksyvästi, anteeksiantavasti, sallivasti ja lempeän kannustavasti. Kerro kirjeessä itsellesi niitä asioita, joita voisit sanoa vastaavassa tilanteessa olevalle ystävällesi.
• Määrittele riittävän hyvä: Arvioi elämäsi kokonaisuutta ja mieti, mikä siinä kokonaisuudessa on riittävän hyvää omahoitoa. Tule tietoiseksi omahoitosi tavoitteista ja säädä niitä tarvittaessa. Toisinaan on paikallaan laskea diabetekseen liittyviä vaatimuksia vaikeassa elämäntilanteessa. Ole kuitenkin tarkkana siinä, että teet tavoitteisiin muutoksia oikeista syistä. Joskus diabeteksen hoitaminen ja itsestä huolehtiminen voi olla parasta, mitä itselle voi tehdä haastavassa elämäntilanteessa. Toisinaan voikin olla terveellistä laskea vaatimuksia muilla elämän osa-alueilla, omaan hyvinvointiin liittyvien tavoitteiden sijaan.
• Anna itsellesi positiivista palautetta: Jokainen onnistuu omahoidossa jokainen päivä. Saatat huomata ponnistelevasi todella paljon verensokereiden eteen, kun siirrät huomiosi tekoihin (omahoitoon liittyvät teot) niiden seurausten (verensokerit) sijaan. Voit onnistua monessa omahoitoon liittyvässä asiassa, vaikka se ei verensokereissa näkyisikään.

3.Älä laske kaikkea yhden kortin varaan

• Elämä on monen eri osa-alueen kokonaisuus. Siihen saattaa kuulua diabeteksen omahoidon lisäksi opiskelu- tai työpaikka, harrastuspiiri, ystäviä, puoliso, lapsia jne.. Riittävän monipuolisesta elämästä kiinnipitäminen takaa sen, että jos yhdellä osa-alueella menee huonosti, voi tuntea onnistumista, mielihyvää ja iloa jollakin muulla osa-alueella.

4.Käänny toisten puoleen

• Puhu tunteistasi ja ajatuksistasi läheisillesi
• Liity vertaistukiryhmään
• Kysy neuvoa
• Pyydä käytännön apua. Ehkä et voi delegoida diabetesta, mutta arjessasi saattaa olla jotakin muuta, johon liittyvän vastuuta voit jakaa toisen kanssa, kunnes saat voimavarojasi palautettua

5.Tunnista tunteesi, älä taistele niitä vastaan

• Tunteet menettävät kielteistä valtaansa ihmiseen silloin, kun hän on tietoinen niistä ja suopuu antamaan niille tilaa. Tunteiden yksi tarkoitus on herättää huomiomme ja havahduttaa meidät ajatuksistamme ja tekemisistämme huomaamaan, että jotakin tärkeätä on tapahtumassa. Ikävä tunne on kuin palovaroitin, sen tarkoitus on olla puolellamme ja valpastuttaa meitä etsimään savun lähdettä. Aina savu ei kuitenkaan kerro tulipalosta, eikä tunteenkaan mukaan tarvitse täysin lähteä. Tunne voi olla myös tarpeen viestintuoja. Tunteilla on siis tärkeä rooli, minkä vuoksi niiden manipuloimisen sijaan, niitä kannattaa havainnoida ja tutkia. Seuraavan kerran kun ahdistut, pelkäät tai vihastut, pohdi mistä tunne yrittää sinulle kertoa.

6.Keskity elämään arvojesi mukaisesti

• Kuka ja millainen olet? Mitä haluaisit olla? Minne tahtoisit päästä elämässä? Mikä sinulle on tärkeätä? Mitä tahtoisit elämässä saada aikaan? Miten toivoisit, että sinut muistetaan kun olet kuollut? Mitä toivot tulevaisuudelta?
• Arvojen mukainen elämä tarkoittaa tekoja, jotka tekevät elämästä arvokasta. Monesti sairastuminen ja sairastaminen laittaa ihmisen pohtimaan arvojaan. Kun oman elämän rajallisuus on sairauden kautta käsinkosketeltava, tulee usein enemmän pohtineeksi sitä, mitä elämältä haluaa. Arvopohdinta ja oman identiteetin pohtiminen voivat antaa syyn itsen hoitamiselle, jolloin myös motivaatio kumpuaa ulkoisten palkkioiden sijaan omasta persoonasta, oman elämän suunnasta ja tulevaisuudenhaaveista.

7.Hoida itseäsi, älä diabetesta

• Diabetes on osa sinua. Hoitamalla diabetesta, hoidat myös itseäsi. Ajatus itsen hoitamisesta diabeteksen sijaan voi joillekin helpottaa diabeteksen elämään tuomien rajojen kohtaamista.

8.Hallitse sitä, mitä voit hallita

• Ammenna tyytyväisyyden tunnetta tekemällä asioita, joita voit hallita ja jotka voit saattaa loppuun. Sen sijaan, että keskität huomiosi diabeteksen hoidon osalta ainoastaan verensokereihin, käännä huomiosi tekoihin, jotka voit saattaa valmiiksi: yksi mittaus, pisto, bolustaminen, ovat kaikki yksittäisinä tekoina sellaisia, jotka voi saada valmiiksi. Ammenna hallinnantunnetta myös muista elämän asioista: järjestä sotkuinen kaappi, maksa laskut, hoida listalla pitkään makoillut rästitehtävä tai suunnittele viikon ruokalista etukäteen.

9.Turvaudu tarvittaessa ammattiapuun

• Vaikka diabeteksen hoito on pitkälti omahoitoa, ei se psykologi Kirsi Ikulin sanoja lainaten ole kuitenkaan yksinhoitoa. Diabeetikoiden kanssa työskentelee monen alan asiantuntijoita jalkaterapeuteista, sosiaalityöntekijöihin, sairaanhoitajiin, lääkäreihin ja psykologeihin. Uskalla kääntyä ammattilaisten puoleen kysymyksinesi ja huolenaiheinesi. Sinulla on siihen oikeus.

______________________________________________________________________________

Haluatko saada Diabetes Mielessä uutiskirjeitä? Voit liittyä postituslistalle täällä.