-
Piirrä diabetes omalle elämänjanallesi
Diabetes on joillekin lähes koko elämänmittainen suhde, jonka kanssa eletään läpi erilaisia vaiheita. Siinä, missä suhde voi ajan myötä muuttua kaikenlaisiin elämänasioihin, elää myös suhde diabetekseen omia vaiheitaan vuosien kuluessa. Diabetesta ei sairasteta tyhjiössä, se vaikuttaa elämään ja elämä siihen. Joskus voi olla hyvä ottaa hetkeksi etäisyyttä nykyhetkeen ja tarkastella omaa suhdetta diabetekseen eletyn elämän näkökulmasta. Toisinaan taaksepäin katsominen voikin avata silmiä myös nykyhetkessä ja auttaa eteenpäin. Tutki tähän asti elettyä elämääsi ja diabetesta osana sitä “Diabetes elämänjanalla” -tehtävän avulla (ohjeet alla). Tarvitset suuren paperin (vähintään A3) ja erivärisiä kyniä. 1.Aloita piirtämällä jana keskelle paperia Janan alkupiste on syntymähetkesi ja päätepiste on nykyhetki. Voit halutessasi jättää tilaa janan jatkamiselle myös…
-
Asiantuntijan ansa diabetestyössä
Mitä ovat diabeteksen tärkeimmät hoitovälineet? Uskallan väittää, että mieleesi pompahti kysymyksen esittäessäni erilaiset verensokerimittarit, insuliinipumput, -kynät, sensorit ja annosoppaat. Kyseessä on kehollinen sairaus, joten on aivan luonnollista ajatella sen tutkimiseen ja hoitamiseen tarkoitettuja välineitä, joita tiede meille tarjoaa. Harvemmin kuitenkaan tulee ajatelleeksi mieltä yhtenä kehollisen sairauden hoitovälineenä. “Vuorovaikutustaidot ovat diabetologin ja diabeteshoitajan skalpelli, jonka kautta heidän asiantuntijuutensa tulee potilaan saataville.” Keho ja mieli ovat monin eri tavoin yhteydessä toisiinsa ja tämä yhteys korostuu aivan erityisellä tavalla diabeteksen hoidossa. Siinä, missä kirurgi kohdistaa leikkaussalissa kaiken tietotaitonsa suoraan potilaan kehoon, hoitavat diabetologit ja diabeteshoitajat potilaansa sairautta välillisesti mielen kautta. Voisikin sanoa, että vuorovaikutustaidot ovat diabetologin ja diabeteshoitajan skalpelli, jonka kautta heidän asiantuntijuutensa…
-
Diabetes mielessä ja mieli diabeteksessa
Olen kuullut sanottavan, että diabeetikko tekee sairauteensa liittyviä päätöksiä päivän aikana keskimäärin 150. Miten monta ajatusta tuollainen määrä päätöksiä pitääkään sisällään! Ajatuksia sellaisista arkisista tapahtumista, jotka valtaosa meistä voi ohittaa olankohautuksella. Tavallisesti arjessamme ajattelemme hyvin harvoin kehoamme. Oikeastaan se tulee mieleemme useimmiten vain silloin, kun se ilmoittaa meille itsestään – kivusta, nälästä, mielihyvästä, tuntemuksista, jotka poikkeavat normaalitilasta. Nämä tietoisuuteemme puskevat ilmoitukset liittyvät useimmiten ohimeneviin tarpeisiin, jotka kuitattuamme tehtävälistalta, hiipuu keho useimmiten takaisin tiedostamattomaan, pois aktiivisen ajattelun piiristä. Jokaiselle tuttu syysflunssa voi kurjalla tavalla palauttaa mielen kirjaimellisesti nahkoihinsa. Muutaman flunssaisen päivän ajan sitä voi olla tuskallisen tietoinen flunssan kourissa kärvistelevästä kehostaan, mutta parannuttua mielestä vapautuu tilaa jälleen muille ajatuksille. Tyypin 1…
