• Kohti pelkoa ja sen yli – Altistamisesta apua hypopelkoihin

    Puun ja kuoren välissä -juttusarja hypopelosta #osa 5 Kuten juttusarjan aiemmissa osissa olemme havainneet, ei itse hypoglykemian pelkääminen välttämättä ole sellaisenaan ongelmallista ja se voi olla jopa aivan normaalia. Ongelmaksi tuleekin monesti itse pelon sijaan pikemmin suhteemme tuohon tunteeseen ja sen aikaansaama toiminta. Välttäminen ja tunteen nopeasti sammuttavien keinojen koukkuun jääminen voikin hankaloittaa elämää ja omahoitoa. Hypoglykemiapeloista kärsivällä tällainen nopea keino voi olla esimerkiksi hypoevään nauttiminen silloin kun pelko viriää, riippumatta siitä, mitä tasoa verensokerit ovat. Me ihmiset tarvitsemme nopeitakin konsteja tunteidemme kanssa toimimiseen. Sinun ei siis tarvitse soimata itseäsi siitä, jos nostatat verensokereitasi vaikkapa hypopelon ajamana. Meistä jokainen toimii parhaansa mukaan niissä olosuhteissa, missä on ja niillä edellytyksillä, mitkä…

  • PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ -juttusarja hypopeloista alkaa!

    Osa 1 Hypoglykemia on kutsumaton vieras, joka voi myös pelottaa “On huono olo, kylmä hiki nousee pintaan ja silmissä sumenee. Tärisevät kädet hakeutuvat verensokerimittarille. Pian samoihin täriseviin käsiin etsiytyy laukun pohjalta mehupurkki. Juomisen myötä olo lähtee vähitellen kohenemaan, maisema kirkastuu ja tutiseva olo alkaa väistyä. Tilalle hiipii pohjattomalta tuntuva nälkä. Tuntuu, kuin voisi syödä koko jääkaapin tyhjäksi.” Hypoglykemia, tuttavallisemmin ‘hypo’, eli alhainen verensokeri, on monen tyypin 1 diabeetikon tuntema vieras. Kyseessä on vieras, joka saattaa toisinaan tulla kylään silloin, kun sitä vähiten haluaisi, vaivihkaa tai kertarytinällä ovenkarmit mukanaan. Vieras, joka saattaa vaatia istahtamaan alas juuri silloin, kun itsellä olisi tähdellisempää tekemistä. Vieras, joka edellyttää kestitsemistä, varastaa huomion ja jonka huomiotta…

  • KORONAPELKO

    Vara ei venettä kaada – vai kaataako? Miten koronapelkoon tulisi suhtautua? Ja miten sen kanssa pärjää? Kuolee, ei kuole, kuolee, ei kuole… Todennäköisyyyksiä katsottaessa päivänkakkara, jota koronaksikin voi kutsua, arpoo todennäköisesti ihmiskunnalle suotuisan lopputuloksen: suurin osa parantuu ja rokote valmistuu. Todennäköisyys on psykologisesti ikävä ilmiö, sillä se jättää mieleen tyhjän tilan – mahdollisuuden, että arpaonni ei suosikaan. Yksi tähän tyhjään tilaan hakeutuvista psykologisista ilmiöistä on pelko. Se näkyy tällä hetkellä ympärillämme monin eri tavoin. Iltalehti kirjoittaa siitä, miten Italiassa on ihmisjoukolla ryöstetty kauppa ja markettien käsidesi- ja tonnikalapurkkihyllyt ammottavat tyhjyyttään. Nähtävillä on yhtä lailla myös pelon kieltäminen, mikä näkyy vähättelynä sekä julistuksina siitä, miten itsellä on edelleen oikeus, valta ja…